– Olen haaveillut teatterista kuusivuotiaasta asti. Olen saanut teatterilta paljon – toivottavasti myös antanut. Tampereen Teatterissa ja Työväen Teatterissa oli suurenmoisia näyttelijöitä, joita sain ohjata. Hieno näyttelijä on ohjaajan paras opettaja. Erityisellä lämmöllä muistan TTT:n näyttelijä Reino Kalliolahtea. Reskan työssä kulminoituu se, mitä pidän hienona näyttelijäntyönä: voima, syvyys ja hienovivahteisuus, kiittää Mikko Viherjuuri.
Murha on aina murha oli ensimmäinen lapsena kirjoittamani näytelmä, ja esitimme sitä ystäväni Pekka Milonoffin kanssa. Näyttelimme paljon muutakin. Kun myöhemmin pyrin Teatterikouluun, huomasin pääsykokeissa Pekan. Hän pääsi ohjaajalinjalle, minä opiskelemaan näyttelijäksi.
– Kulosaaren Yhteiskoulussa sain ohjata ja näytellä paljon. Veiston opettajamme Antero Poppius opetti tekemään pääkallot ja muut rekvisiitat. Veistotunneilla tehtiin myös lavastuksia, joten sain jo nuorena oppia teatterin pariin.
– Isäni oli aikansa julkkis, menestyvä Mainos-Wiherjuuren perustaja ja johtaja. Kun kerroin hänelle, että olin päässyt Teatterikouluun, isä kysyi paljonko oli pyrkijöitä. Sanoin, että 260 pyrki, 13 pääsi. ”Sinusta olisi tullut hyvä mainosmies”, lausahti isä, ehkä pieni pettymys äänessään, kun pojasta ei tullut hänen työnsä jatkajaa, toteaa Mikko.
Oikeassa isä taisi kuitenkin olla: Mikko Viherjuuri on kirjallisestikin hyvin lahjakas: kääntänyt ja dramatisoinut lukuisia näytelmiä, toiminut toimittajanakin.
-Teatterikoulussa kurssimme veti läpi Kalle Holmberg. Jack Witikan lausuma on jäänyt parhaiten mieleen:
”Viherjuuri – te näyttelette täsmälleen niin kuin ei saa näytellä. Pitää näytellä niin, että kun tulee näyttämölle näyttää siltä, että osaa mitä vain, mutta ei näytä kaikkea heti.” Se oli ilmeisesti hyvä ohje, koska heti koulusta päästyäni Witikka tarjosi minulle töitä Suomen Kansallisteatterista.
– Valmistuttuani Teatterikoulusta menin kuitenkin näyttelijäksi Kuopion Yhteisteatteriin vuonna 1971. Parin vuoden jälkeen sain pestin Oulun Kaupunginteatterista, jonne tuli myös juuri valmistunut Tuire Salenius – olimme kihloissa.
– Alkuvuosina näyttelin paljon. Rooleja olivat muiden muassa Höpötintti, Nuori tohtori Finkelmann, Kullervo ja Peter Pan. Ohjaaminen alkoi kuitenkin kiinnostaa yhä enemmän ja siitä tulikin päätyö teattereiden johtajapestien ohella, kertoo Mikko.
Viherjuuri on saanut runsaasti kiitosta monien komedioiden ohjauksistaan. Yli 80 näytelmän ohjauksiin mahtuu kuitenkin myös klassikkoja ja vahvoja draamoja. Seinäjoelle ohjattu Friedrich von Schillerin Kavaluus ja rakkaus oli varsinainen Tapaus. Näytelmä sai myös kansainvälistä tunnustusta vieraillessaan Euroopan vanhimmassa Schillertage -tapahtumassa Mannheimissa ja yli kahdeksan minuutin Bravo -huudot.
Tampereen Teatterissa Mikko Viherjuuri sai hyvät kritiikit muun muassa Sofi Oksasen Puhdistuksen ohjaamisesta. Vahva tarina sai Tuija Vuolteelta Aliidena erinomaisen tulkinnan. Hamlet oli myös menestys vuonna 2013, samoin Villikalkkuna, jonka Viherjuuri myös suomensi. Siinä varioidaan paljon Anton Tsehovin näytelmiä kuten Kolmea sisarta.
Viherjuuri on myös kääntänyt kymmeniä näytelmiä, joista erityistä kiitosta hän on saanut William Shakespearen Otellon suomennoksesta ja sovituksesta.
Nyt Mikko Viherjuuri viettää ansaittuja eläkepäiviä. Matkustaminen on aina ollut hänen ja vaimon, Tuire Saleniuksen mieliharrastuksia ja tätä kirjoittaessakin hän vastaa puhelimeen Venetsiasta menossa vaporetolla museeon. – Teimme Tuiren kanssa ensimmäisen yhteisen matkamme Venetsiaan ja olemme käyneet täällä yli 20 kertaa. Nähtävää riittää aina, nyt taas Biennalekin.
– Meillä on myös isäni aikoinaan hankkima vanha talo Mallorcalla ja siellä vietämme paljon aikaa erityisesti talvella. Poikamme Pekan vaimo on thaimaalainen ja olemme matkustaneet sinnekin usein. Harrastamme myös reppureissuja ja ne ovat hauskoja, kertoo Mikko Viherjuuri.
Mikko Viherjuuri
• Synt. 31.12.1948 Helsingissä
• Vaimo Tuire Salenius s. 16.12.1950
• Poika Pekka 1975
• Suomen Teatterikoulu 1968 -1971
• Kuopion Yhteisteatteri 1971
• Oulun Kaupunginteatteri 1972 – 1975
• Tampereen Työväen Teatteri 1975 – 1985: näyttelijä ja ohjaaja
• Kuopion Kaupunginteatteri 1985 -1987: teatterinjohtaja
• Freelancer 1987 – 1997
• Seinäjoen Kaupunginteatteri 1997- 2000: teatterinjohtaja
• Tampereen Teatteri 2000 – 2014: pääohjaaja
• Eläkkeelle 2014
OHJAUKSIA mm.
– Naismetsä, Suomen Kansallisteatteri 1987
– Älä pukeudu päivälliselle, Tampereen Teatteri 1993 ja uusinta 2014
– Sukuvika, Seinäjoen Kaupunginteatteri 1994
– Riemurajat, Porin Teatteri 1995
– Hulvaton hotelli, Seinäjoen Kaupunginteatteri 1995
– Prinsessa Ruusunen, Tampereen Työväen Teatteri 1995
– Hinta, Seinäjoen Kaupunginteatteri 1996
– Kaislikossa suhisee, Seinäjoen kaupunginteatteri 1996
– Peter Pan eli poika, joka ei halunnut kasvaa suureksi, Jyväskylän Kaupunginteatteri 1999
– Poikamiesboksi, Tampereen Teatteri 1999
– Punainen neilikka, Tampereen Teatteri 2001
– Kun kuu kutsu, Tampereen Teatteri 2002
– My Fair Lady, Tampereen Teatteri 2006
– Puhdistus, Tampereen Teatteri 2009
– Kolmen pennin ooppera, Tampereen Teatteri 2010
– Hamlet, Tampereen Teatteri 2013
– Tuttiritari ja lohikäärmeen salaisuus, Tampereen Teatteri 2017
– Anna Krogeruksen Rakkaudesta minuun, ohjaus Center -teatteriin Santa Barbarassa
– Kavaluus ja rakkaus, Seinäjoen Kaupunginteatteri; vieraili suurella menestyksellä Mannheimissa kansainvälisessä Schillertage- tapahtumassa
– Tampereen Teatterikesän Kunniakirja ohjauksesta: Eugene O’Neill, Taivaanrannan tuolla puolen
