Liisa Roine ja Seppo Mäki kuuluivat 40 vuotta Tampereen Teatterin ydinjoukkoon

Liisa ja Seppo 700x745
29.08.2022
Haastattelut

Liisa Roine ja Seppo Mäki olivat 40 vuotta Tampereen Teatterin suosittuja ja valovoimaisia tähtinäyttelijöitä. Kumpikin on näytellyt siellä vielä eläkkeellä ollessaan noin kymmenen vuotta. Seppo jatkoi vielä Komediateatterissa 80-vuotiaaksi asti.

Virtaa energisellä parilla riittää ja viime vuodet he ovat olleet aktiivisia teatterialalta eläkkeelle jääneiden henkilöiden Eino -klubissa ja sen aloitteesta perustetussa digitaalisessa Tampereen Teatterimuseossa. Liisa on tehnyt lukuisia nauhoitettuja teatteri-ihmisten haastatteluja, joita voi katsoa netissä ja museon sivuilla. Hän järjestää klubilaisille myös kulttuuri- ja teatterimatkoja eri puolille maata. Molemmat kuuluvat teatterimuseotoimikuntaan, joka suunnittelee museon toimintaa.

 Liisa Roine  ja Seppo Mäki ovat todella todella ahkeria teatterissa kävijöitä. – Käymme katsomassa  lähes kaikki Tampereen Teatterin, Tampereen Työväen Teatterin ja Komediateatterin esitykset ja lisäksi Hämeenlinnassa, Valkeakoskella, Turussa, Helsingissä jopa Kuopiossakin. Viime aikoina pandemia on tosin rajoittanut mahdollisuuksia, mutta parempaan päin ollaan varmaan menossa. Nyt on jo nähty monia hienoja näytelmiä, he kiittävät.

Liisa Roine kasvoi näyttelijäperheessä; hänen isänsä Eero Roine oli Turun lahja Tampereen Työväen Teatterille. – Äitini puolelta suvussa on paljon harrastaja- ja ammattinäyttelijöitä. Eipä siis ihme, että sisarestani Eilasta ja veljestäni Eskosta ja minusta tuli näyttelijöitä. Vain Olavi hankki ammatin muualta, kertoo Liisa.

Nykyisin Roineen teatteriklaani on kasvanut suureksi: siihen kuuluu lukuisia näyttelijöitä, ohjaajia ja muita alan ihmisiä.

Eero ja Sylvi Roineen perhe asui Voiman talossa Aleksanterinkadulla. – Meillä kävi paljon vieraita, kun olimme keskustassa. Totuimme pienestä pitäen näkemään kotona teatterilaisia, isällä oli monia  ystäviä. Pääsin myös pienestä pitäen isän mukana teatteriin ja katselin parvekkeelta esityksiä. Isosiskostani Eilasta tuli näyttelijä, enkä itsekään muuta alaa miettinyt. Pääsin Teatterikouluun heti ylioppilaaksi päästyäni – silloin hakijoita ei ollut niin valtavia määriä kuin nykyisin. Samalle kurssille valittiin myös tuleva aviomieheni, Seppo Mäki.

– Teatterikoulussa saimme näytellä paljon eri teattereissa ja se oli hyvin opettavaista. Sain olla pienen balettitytön roolissa August Strindbergin Uninäytelmässä Kansallisteatterissa. Ihailin suunnattomasti Eeva-Kaarina Volasta  Indran tyttären roolissa. Myös Teatteri Jurkassa näyttelin suuren roolin. Koulusta sai vapaata tärkeisiin päiväharjoituksiin, kertoo Liisa, joka piti silloista käytäntöä hyvänä oppina.

Seppo Mäki laulaa, on liikunnallinen ja voimisteli pikkupojasta asti. Häntä pyydettiin laulamaan kaikkiin ”kissanristiäisiin”,  joten esiintymisestä tuli luontevaa. Koulussakin Sepon laulutaito huomattiin: Tampereen Lyseon rehtori sanoi, että ”kyllä sinun täytyy ruveta virsien esilaulajaksi – yhteislaulu kuulostaa niin kamalalta”. Niinpä Seppo osaa vieläkin suuren määrän virsiä.

Sepolla oli kavereita, jotka pyrkivät vuonna 1955 Pyynikin kesäteatteriin, jonne haettiin laulu- ja tanssitaitoisia poikia Tukkijoella -näytelmään – Seppo meni mukaan. Ja kun kaveri meni Eino Salmelaisen kouluun, Seppo meni myös. Yhdessä haettiin vuonna 1958 myös Teatterikouluun, jonne vain Seppo pääsi. 

– TTT:n oppilaskoulussa olivat olleet opettajina Veikko Sinisalo ja Olavi Ahonen. Hienojen opettajien sarja jatkui, kun Teatterikoulussa oli rehtorina Wilho Ilmari, tuttu radiosta Kalle Kustaa Korkkina. Häntä seurasi Matti Aro, kiittelee Seppo.

Seppo sai tehdä jo opiskeluaikana monia operettirooleja erinomaisen laulutaitonsa ja lahjakkaan liikunnallisuutensa ansiosta. Hän esiintyi muun muassa Vallilassa, silloisessa Kansanteatteri-Työväenteatterissa, josta myöhemmin tuli Helsingin Kaupunginteatteri.  

 -Teatterikoulussa kannustettiin oppilaita näyttelemään paljon – se olikin hyvää koulutusta. Koulu toimi silloin Suomen Kansallisteatterin tiloissa ja sielläkin saimme näytellä. Legendaarisia näyttelijöitä näimme tietysti päivittäin, kertoo Seppo, josta itsestäänkin on Liisan ohella vuosien myötä tullut legendaarinen.

Kolmannella vuosikurssilla tamperelaiset Liisa ja Seppo alkoivat seurustella ja naimisiin he menivät Tampereella 11.6.1961. – Olimme mukana Pinsiön parooni- elokuvan filmauksissa ja ohjaaja Edwin Laine huudahti, että ”koko ryhmä tulee sitten häihin ”. Vanhassa kirkossa oli vihkiminen ja  juhlat saimme pitää Eero V. Kosteikon Pikkuteatterissa. Se oli kesän jälkeen siirtymässä Tampereen Teatterille ja oli silloin lähes tyhjillään ja tarvitsi vain siivousta, muistelee nuorekas pariskunta yhteisen 61 vuoden taipaleen alkua.

Koulun päättyessä  kumpikin sai kiinnityksen Kotkan Kaupunginteatteriin vuonna 1961. – Siellä oli johtajana Rauoul af Hällström ja paljon hyviä näyttelijöitä. Aloitimme työt VPK:n talossa, entisessä suojeluskuntatalossa, mutta jo seuraavana vuonna oli uuden komean uuden teatteritalon vihkiäiset. 

– Saimme tehdä paljon rooleja: Regina von Emmeritzissä olin Regina ja Seppo Bertel, joka yhä muistaa jaloissaan olleet liian isot saappaat. Sain näytellä myös mieluisat Nukkekodin Noran ja Juurakon Huldan roolit, muistelee Liisa.

Sepon pitkä operettiura alkoi Sirkusprinsessassa. Sitä ovat seuranneet lukuisat operetit vuosikymmenten aikana. 

Kahden Kotkan vuoden jälkeen Tampereen Teatterin uusi johtaja Rauli Lehtonen kutsui näyttelijäparin takaisin kotikaupunkiin. Siitä tulikin pitkä pesti ja todellinen kotiteatteri: he näyttelivät TT:ssa peräti 40 vuotta.  

Liisa sai ensimmäiseksi roolikseen jo Kotkasta tutun Juurakon Huldan.  – Hella Wuolijoen Juhani Tervapään nimellä kirjoittama näytelmä on mielestäni hyvä ja pidän siitä paljon.

Tampereen Teatterin pitkään aikaan sisältyy lukuisia, upeita roolisuorituksia. Vuonna 1963 Seppo aloitti Pikkuteatterissa Fantastics-musikaalissa, jossa musiikista vastasi Juhani Raiskinen. Siitä Sepolle on jäänyt vakituiseen ohjelmistoon laulu Muistatko syyskuun.

Liisan viimeinen rooli TT:ssa oli Leijona talvella, jossa hän vietti myös 40-vuotistaiteilijajuhlaa. Näiden esitysten väliin mahtuu yli 100 ikimuistoista näytelmää.

Seppo Mäki jäi eläkkeelle vuonna 2002, mutta jatkoi näyttelemistä Tampereen Teatterissa näytelmässä Kun kuu kutsuu .

– Mieluisimman roolin sanominen on silti vaikeaa ja lainaan Esko Salmista, joka on sanonut:” Tärkeintä roolia ei voi sanoa – muut roolit tulevat kateellisiksi”, naurahtaa Seppo. 

Liisa Roine ja Seppo Mäki ovat asuneet tasan 50 vuotta samassa paritalossa Petsamossa. – Kun lapset Alina ja Aleksi olivat pieniä, Liisan äiti, Sylvi Roine, muutti talon toiseen päätyyn.- Näyttelijöiden työajat ovat hankalia ja lapset saivat olla Mummin hyvässä hoidossa. Kun äitini kuoli 99-vuotiaana, tyttäremme Alina muutti perheineen vanhaan lapsuudentaloonsa.  He saivat kolme poikaa, joista nuorin, Eino 18 v, on meille korvaamattomana apuna varsinkin hankalissa puhelin- ja tietokoneasioissa, kertoo Liisa.

Liisan harrastuksena on puutarhan hoitaminen. Piha on täynnä toinen toistaan kauniimpia kukkia, pensaita ja puita. – Keskikesällä piha on vähän kesannolla, kun matkustamme kesäpaikallemme Enonkoskelle. Olemme viihtyneet Savon kauniissa saarimaisemissa jo vuosikymmeniä. Siellä on kesäpaikka myös sisaruksillani ja monilla tamperelaisilla teatteri-ihmisillä. Mökkiä on vuosien myötä laajennettu ja nyt sinne mahtuu hyvin koko perhe ja suku. Lapsenlapsillekin paikka on rakas – siellä viihtyvät kaikki, kertoo Liisa.

 

Liisa Roine

• Synt. 27.6.1938 Tampereella
• Vanhemmat Sylvi ja Eero Roine
• Puoliso Seppo Mäki
• Avioliittoon 1961
• Lapset Alina 1967, Aleksi 1968
• 1958-1961 Suomen Teatterikoulu
• 1961-1963 Kotkan Kaupunginteatteri
• 1963-2003 Tampereen Teatteri
• 40-vuotistaiteilijajuhla 2001, Leijona talvella

ROOLEJA

Kotkan kaupunginteatterissa mm.
– Juurakon Hulda, Nukkekoti, Oppineet naiset, Sirkusprinsessa, Regina von Emmeritz

Tampereen Teatterissa mm.
– Juurakon Hulda, Faust, Marat, West Side Story, Kunniakuja, Altonan vangit, Romeo ja Julia, Don Juan, Uninäytelmä, Kaupunkien viidakoissa, Kesävieraita, Van Gogh ja postinkantaja, My Fair Lady, Valheita ja viettelyksiä, Kirsikkapuisto, Leijona talvella, Älä pukeudu päivälliselle, Köysi, Toinen luku, Murha maalaiskylässä, Leijona talvella, 

– Anneli Kannon näytelmä Tango sateessa yhdessä Seppo Mäen kanssa, esityksiä myös Seinäjoella ja Kotkassa

Tampereen Työväen Teatterissa
 – Vielä ehtii

Tampereen Komediateatterissa
– Hyvää syntymäpäivää, Vivian
– Sound of Music ja Annie, esitykset Tampere-talossa
– Lumikit

Lukuisia tv-rooleja ja joitakin elokuvarooleja

 

Seppo Mäki

• Synt. 8.6.1937 Tampereella
• Vanhemmat Aini ja Yrjö Mäki
• Puoliso Liisa Roine
• Avioliittoon 1961
• Lapset  Alina 1967, Aleksi 1968
• 1958-1961 Suomen Teatterikoulu
• 1961-1963 Kotkan Kaupunginteatteri
• 1963-2002 Tampereen Teatteri
• 2002 – Tampereen Komediateatteri
• 35-vuotistaiteilijajuhla 1994,  Vanha tango

ROOLEJA

Kotkan Kaupunginteatterissa mm.
– Sirkusprinsessa, Täällä Pohjantähden alla, Lentävä lääkäri, Regina von Emmeritz, Lentävät morsiamet, Puutarhuri Pohjantähti

Tampereen Teatterissa mm.
– Fantastics (Pikkuteatteri), West Side Story, Boy-friend, Piukat paikat, Van Gogh ja postinkantaja, Rikos ja rangaistus, Lokki, Woyzeck, Amadeus, Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho, Leipurin kaunis vaimo, Mestariluokka, Laitakaupungin lordi, Hinta, Cabaré, Valkoinen hevonen, Isänmaan miehet, Romeo ja Julia, Moreeni, Kopit, Näköala sillalta, Setzuanin hyvä ihminen, Venetsian kauppias, Juoruja, Mustalaisruhtinatar, Lepakko, Iloinen leski, Itse iloinen leski, Kun kuu kutsuu

– Tarpeistonhoitajan tähtihetki (monologi)

– Anneli Kannon näytelmä Tango sateessa

– Monia lauluiltoja 

– Yli 100 televisioroolia, lukuisia elokuvarooleja

Lapsena nähdyt teatterielämykset innostivat Irmeli Hirvosen näyttelijäksi
Tuija Vuolle teki pitkän, upean uran Tampereen Teatterissa

Katariina Fleming

Muita julkaisuja aiheesta (jos löytyy):
Tampereen Teatterimuseo