Marjatta Kuivastosta tuli lavastaja vähän vahingossa.
– Olin lapsesta asti kova piirtämään ja haaveilin tekstiilitaiteilijan urasta 60-luvun hienojen kangasmallien innoittamina.
Pyrin Taideteollisen Korkeakoulun graafiselle linjalle ja kun pääsykokeisiin piti laittaa joku varalinja, laitoin lavastuksen, josta en tosin tiennyt mitään. Parkanolaisen maalaistalon tyttärenä en ollut koskaan edes käynyt teatterissa. En kuitenkaan päässyt graafiselle vaan lavastuspuolelle. Ajattelin olevani siellä vuoden ja pyrkiväni uudestaan. Pian kuitenkin huomasin, että lavastaminen oli paljon mielenkiintoisempaa ja sopi minulle paremmin, kun en ollut huippupiirtäjä, muistelee Marjatta Kuivasto.
– Neljän vuoden opiskelun jälkeen sain ensimmäisen työpaikan Imatran Teatterista, jossa olin kolme vuotta. Sieltä siirryin Seinäjoelle 20 vuodeksi ja lopuksi Tampereen Teatteriin, jossa ehdin olla 19 vuotta. Vaikka jäin eläkkeelle vuonna 2019, jatkan mielelläni mieluista työtäni. Tällä hetkellä ovat työn alla Anastasia-musikaali Tampereen Teatterille, Hiiriä ja ihmisiä Kuopion Kaupunginteatterille, Lentävä hollantilainen Tampereen Oopperalle ja Hiljaiset perivät maan Ilmajoen Musiikkijuhlille.
Vaikka Marjatta Kuivasto on ehtinyt olla lavastajana jo 45 vuotta, hänen uudistumiskykynsä ja luovuutensa on hämmästyttävä. Viime vuosien suurimpia menestyksiä on ollut Notre Damen kellonsoittajan lumoava lavastus. Notre Damen kappelin tulipalo kesken suunnittelutyön järkytti.
Saiturin joulu -näytelmän mielikuvituksellinen lavastus on hurmannut katsojia lähes kymmenen vuoden ajan.
– Mielenkiintoista oli tehdä myös Teatteri taistelussa 1918 -näytelmää. Tampereen Teatteri oli sisällissodan todellisena tapahtumapaikkana ja historian tutkiminen osa suunnittelutyötä. Esityksissä joukko yleisöä sai kulkea näyttelijöiden mukana kulisseissa ja käytävillä, joissa taisteluita oli käyty. Katsomoon tapahtumia näytettiin suorana videointina. Anna-Elina Lyytikäisen ohjaamasta näytelmästä tuli erikoinen ja vaikuttava kokemus katsojille, uskoo Kuivasto.
Lavastajan työtä Marjatta Kuivasto pitää hyvin vaihtelevana ja mielenkiintoisena.
– Saan olla yhteistyössä lähes koko teatterin henkilökunnan kanssa. Kun näytelmää aletaan suunnitella luen tekstin tai synopsiksen. Sitten kokoontuu työryhmä, jossa ohjaaja, lavastaja ja muut suunnittelijat ratkaisevat, mihin suuntaan esitystä lähdetään viemään, muutetaanko esimerkiksi tapahtuma-aikaa, mietitään tyylivalintaa ja niin edelleen. Aloitan pohjatöiden tekemisen, tutustun taustamateriaaliin, luen historiaa, katselen kuvia ynnä muuta ja alan kehitellä pienoismallia. Tapaamme usein ohjaajan ja pukusuunnittelijan kanssa. Porukalla katsotaan ollaanko oikealla tiellä.
Kun lavastusmalli on valmis, joskus pitkän ja vaiheikkaankin suunnitteluprosessin jälkeen,teen siitä työpiirustukset lavastamolle ja neuvottelen teatterin teknisen henkilökunnan kanssa elementtien toteutuksesta.Kun lavastus pystytetään näyttämölle noin yksi-kaksi kuukautta ennen ensi-iltaa, alkaa sen viimeistely ja korjaamista löytyy loppumetreille saakka.
– Kun harjoitukset alkavat, esittelen lavastusmallin näyttelijöille ja koko työryhmälle. Näyttämölle tuodaan sitten elementtejä harjoitusten etenemisen mukaan.Teknisesti erityisen haastava oli Näytelmä, joka menee pieleen – siinä lavastamon työntekijät saivat miettiä teknisiä ratkaisuja kaatuvine seinineen ja tehdä monia kokeiluja. Tampereen Teatterissa onkin superhyvä lavastamo – siellä pystytään tekemään ihmeitä, kiittelee Kuivasto.
Mieluisia ohjaajia Marjatan pariksi on sattunut monia.
– Seinäjoella ja myöhemmin Kuopiossa sain tehdä Olli-Matti Oinosen kanssa monia mahtavia töitä, muun muassa Rocky Horrorin. Mikko Roihan kanssa yhteistyö sujui hienosti. Mikko Viherjuuri on ollut elämässäni merkittävä henkilö – hän jopa toi minut mukanaan Seinäjoelta Tampereelle. Marika Vapaavuori on ollut ihana työpari. Tampereen Teatterin johtajat Heikki Vihinen ja Reino Bragge sallivat minun vierailla muissa teattereissa; siitä olen heille hyvin kiitollinen. Tuomas Parkkisen kanssa olen saanut suunnitella Ilmajoen Musiikkkijuhlille Mannerheim-oopperan ja viimeksi Seinäjoelle Evitan. Nyt on työn alla Hiiriä ihmisiä, jonka Kuopion Kaupunginteatterin johtaja Tommi Auvinen ohjaa sinne ensi vuodeksi. On ollut todella suuri onni saada työskennellä näitten mukavien ja lahjakkaiden ihmisten kanssa, kiittää Marjatta Kuivasto, joka on suunnnitellut lavasteita myös Tampereen Komediateatterille ja Kummeleille.
Marjatta Kuivasto on asunut jo vuodesta 2000 miehensä Ilpo Jokilehdon kanssa vanhassa hirsitalossa Pispalan kirkon naapurissa. Talo on rakennettu vuonna 1907 ja se oli saanut 60-luvulla tyypillisen korjauksen. Ovet ja ikkunat oli vaihdettu, purettu kaakeliuuneja, laitettu lattialle linoleumimattoja ja levytetty seiniä. Nyt talo on palautunut alkuperäiseen loistoonsa ja on tasapainoisen kaunis. Lavastaja-emäntä ja puuseppä-isäntä ovatkin mitä parhain remonttipari, molemmilla on ammattitaitoa ja tyylitajua.
Vanhan talon entistäminen on heiltä kulttuuriteko. Kauniissa talossa on tilaa myös mummun ja vaarin lapsenlapsille, joita on jo kahdeksan. Yksi huoneista on sisustettu lapsia varten ja siellä nuket ja nallet odottavat pieniä leikkijöitä sohvalla istuen.
Kun perhe parikymmentä vuotta sitten muutti Pispalaan, Marjatta sai heti vuokrattua läheiseltä Tahmelan rannalta viljelypalstan ja siitä on tullut hänelle tärkeä osa elämää.
– Viljelen siellä kaikkea mahdollista: perunoita, papuja, salaattia, punajuuria, sipuleita, kesäkurpitsaa, mustaherukoita, raparperia. Mikä sopiikaan paremmin maatalon tyttären harrastukseksi!
MARJATTA KUIVASTO
- Syntynyt 10.11.1954 Parkanossa
- 1977 valmistui lavastajaksi
- Taideteollisesta Korkeakoulusta
- 1977 – 1980 Imatran teatterissa
- 1980 – 2000 Seinäjoen kaupunginteatterissa
- 2000 – 2019 Tampereen Teatterissa
- 2019 eläkkeelle, mutta jatkaa työtä
- Suunnitellut lavastuksia musikaaleihin, näytelmiin, oopperoihin
- 2018 Pirkanmaan kulttuuripalkinto
- Suomen Teatterijärjestöjen keskusliiton kultainen kunniamerkki valkoisella nauhalla
- Perhe: aviomies Ilpo Jokilehto ja hänen lapsensa Terhi ja Jarkko, yhteiset lapset Suvi ja Antti sekä 8 lastenlasta
- Asuu Pispalassa yli sata vuotiaassa talossa, jota remontoidaan vanhaa kunnioittaen
