Näyttelijä Keijo Lindroos

Keijo Lindroos 700px
08.06.2022
Henkilöesittelyt

Rauli Lehtonen väitti aikanaan, että Tamperelaisissa teatterilaisissa on paljon kaksosten tähtimerkissä ja Tampereella tai sen lähikunnissa syntyneitä henkilöitä. Tampereen Teatterin näyttelijä Keijo Lindroos (1920-86) täytti kummankin ehdon. Hän ja teatterin johtaja Rauli Lehtonen aloittivat ammattilaisuransa Kemissä. Siellä Keijo pääsi esittämään monipuolisia rooleja. Häntä voitaneen sanoa tähtinäyttelijäksi Kemin teatterielämän todelliseksi kultakaudeksi luonnehditulla Matti Aron johtajakaudella 1945-47. Hänen suuri menestyksensä oli Nummisuutarin Esko hänen ensimmäisen vaimonsa Marja-Leenan esittäessä Kreetaa.

Kemistä käsin Keijo ja Marja-Liisa kävivät Sääksmäen kursseilla, jonne he toivat siellä opettajana toimineelle Eino Salmelaiselle Ruotsista salakuljetettua kahvia, kaakaota ja sokeria. Kemistä Keijo siirtyikin pariksi vuodeksi Salmelaisen teatteriin Tampereen Työväen Teatteriin. Vaimo pääsi sinne iltanäyttelijäksi. Sieltä hän siirtyi Porin Teatteriin peräti 14 vuodeksi, vuosiksi 1949-63. Mielenkiintoista huomata, että useat kunnioitettavan teatteriuran Tampereella tehneet ovat tulleet Porin Teatterista: Sylvi Salonen, Tuija Vuolle, Keijo Lindroos, Ossi ja Laila Räikkä, Erkki Siltola ja Pekka Lukka. Uskollisesti ja pitkään tamperelaista teatterielämää palvellut Kalle Kirjavainenkin pistäytyi välillä johtamassa Porin teatteria.

Keijo oli uskollinen Tampereen Teatterille vuodet 1963-85 eli lähes koko Rauli Lehtosen pitkän johtajakauden ajan. Hänen uralle lähtöään oli aikanaan viivästyttänyt osallistuminen sotaan. Erään kiitetyimmistä roolitöistään hän teki johtajansa ohjaamassa Rolf Hochutin Sotilaissa. Se oli suuri arvostelu-, joskaan ei niinkään yleisömenestys. Siinä hän esitti Lordi Chervelliä, Churchillin tieteellistä neuvonantajaa. Goethen Faust 1:ssä hän esitti piru Mefistofelestä Rauli Lehtosen ohjaamana. Kahdessa Arthur Millerin väkevässä näytelmässä hänellä oli tärkeä osa: Kauppamatkustan kuolemassa, jossa hän esitti pääosaa Ossi Räikän ohjaamana ja Jasonin Mestaruuskaudessa koripallojoukkueen valmentajaa Eila Lappalaisen ohjaamana. Hänen hyvä laulutaitonsa oli vakuuttava, varsinkin musikaalissa Cabaret, jossa Ritva Valkama ja hän esittivät ikääntyneitä rakastavaisia.

Keijo Lindroosin huomattavin ja mieliinpainuvin roolityö oli menestysmusikaali Zorbaksen nimiosa, jossa hän vuorotteli Harri Tirkkosen kanssa. Paria kuukautta ennen sen ensi-iltaa hän lomaili teatteri- ja muun kulttuuriväen suosimassa täyshoitolassa, kummittelustaankin tunnetussa Kangasalan Lepokodissa. Se sijaitsi pienen Ukkijärven rantamilla ja siihen liittyi vahvasti kuunpaisteeseen liittyvä taru Kuussalon Kaarinasta. Siellä Keijo ja hänen puolisonsa Rauha seurasivat kesän 1969 kuukävelyä televisiosta. Tällöin Lindroosit olivat Lepokodissa ensimmäistä kertaa, mutta palasivat sinne vielä useita kertoja. He uivat mielellään Ukkijärvessä, jossa väitetään sinne Isonvihan aikana upotettujen kirkonkellojen soivan kesäöinä ja noituudesta syytetyn ja teloitetun, Kangasalan kirkon kuuluisaan verikiveen liittyvän Kaarinan haamun nousevan veden syvyyksistä kellojen luota.

Zorbas sijoittuu Kreetalle, jossa Keijo ja Rauha eivät olleet koskaan käyneet. Siksi he matkustivat sinne Keijon oltua runsaan vuoden eläkkeellä. Jussi Lehtosen kirja Suuruuksia ja surkimuksia 2 (Quu Oy Kirjankustannus 2009): – Keijo oli vihdoin päässyt Rauhansa kanssa Zorbaksen maisemiin Kreetan saarelle Kreikkaan. Hän oli käynyt ihailemansa Niko Kazantzakisin haudalla, kirjailijan, jonka romaanin Kerro minulle, Zorbas, mukaan musikaali Zorbas oli tehty. Seuraavaksi heidän piti mennä Kazantzakis-museoon, jonka näkemistä Keijo innokkaasti odotti: olihan siellä hänen kuvansa esittämässä Zorbasta Euroopan kantaesityksessä. Sitä ennen hän halusi pulahtaa Välimereen uimaan. Oliko tämä se paikka, johon ylijumala Zeus härän hahmossa toi Kreetalle foinikialaisen prinsessa Europen, koko Euroopan idean ja myytin kantaäidin? Siinä se oli: teatteritaiteen syntymämaa ja eurooppalaisen sivistyksen alkukoti. Keijo oli onnellinen tuona keskikesän aurinkoisena hetkenä 22.6. 1986, kun hän lähti uimaan. Rannalla oli turisteja, jotka huomasivat hätätapauksen ja onnistuivat vetämään Keijo Lindroosin maihin. Mutta Zorbakselle oli jo vapaus koittanut.

Teatteriohjaaja Matti Tapio
Teatterinjohtaja Eino Salmelainen - muuan henkilökohtainen näkemys ja vaikutelma

Jussi Lehtonen

Muita julkaisuja aiheesta (jos löytyy):
Tampereen Teatterimuseo