Ruth Matson balettikoulu

Ruth Matso 1000px
11.01.2022
Tanssitaide

Ruth Matso 7.12.1931 – 2020

Ruth Matso oli ensimmäinen Liisi Hallaksen oppilaista, joka perusti tanssikoulun. Se aloitti toimintansa 1957. Matso oli aloittanut tanssimisen 4-vuotiaana Ida Tähtisen baletti koulussa. Jo seuraavana vuonna hän tanssi Tampereen joulusatunäytelmässä Matka joulutähden luo. Intohimo lajiin syttyi varsinaisesti Liisi Hallaksen balettikoulussa, jossa hän opiskeli 1941-53. Hän oli aikansa valovoimaisimpia tanssijoita ja sai yleensä tanssittavakseen temperamenttiset roolit. Hän oli hyvin samantapainen tanssija kuin opettajansa ja peri tämän tanssimat karakteriroolit.

Kesäksi 1948 Liisi Hallas vei Ruth Matson Pariisiin entisten opettajiensa, Olga Peobrazenskajan klassisen baletin ja Dolores Morenon espanjalaisen tanssin, oppiin. Ruth Matso muistelee: ”Hän oli tsaarin baletin tähtösiä, siis aivan uskomaton tyyppi. Hän oli minua vähän pienempi ja melko iäkäs siihen aikaan.Kastelukannulla kasteltiin sitä salia ja sitten kun lähdettiin, niin pojat kävivät suutelemassa kädelle ja tytöt kätteli ja niiasi.”

Vuoden 1953 Pessin ja Illusia jälkeen Ruth muutti Helsinkiin ja meni naimisiin säveltäjä Usko Meriläisen kanssa. He olivat tavanneet vuonna 1947 koulujen yhteisissä iltamissa. Niissä sota-ajan perintönä piti esittää mieltä kohittavaa ohjelmaa ennen yleistä tanssia. Ruth oli luvannut tanssia Mustalaistytön. Säestäjäksi oli lupautunut saman koukun oppilas Raili Meriläinen, joka ei kuitenkaan osannut soittaa sävelmää, koska nuotteihin oli jäänyt huono lehdenkääntökohta. Raili pyysi musiikkia opiskelevaa veljeään Usko Meriläistä apuun.

Helsingissä Ruth Matso tanssi Ruotsalaisessa teatterissa ja jatkoi tekniikan hiomista Kari Karnakoskella ja Elsa Sylvesterssonilla. Vuonna 1956 perhe muutti Kuopioon ja Ruth toimi Kuooion musiikkiopiston baletinopettajana. Hän teki siellä ensimmäisen teatterikoreografiansa Kuopion kaupunginteatterin produktioon Hamlet. Jo seuraavana vuonna he muuttivat Tampereelle, kun Usko Meriläinen valittiin Työväen Teatterin kapellimestariksi. Matson koulu toimi Tampereella vuosina 1957-82. Hän jatkoi vieraikijana teatterikoreografioiden tekoa. Lisäksi hän timi Tampereelle vasta perustetun näyttelijäkoulutuksen liikunnanopettajana 1967-83 kurssien I-IV opiskelijoille.

Matson ensimmäinen opetustila oli Tempon talon entinen varasto, joka oli kunnostettu tanssinopetusta varten.

Ruth Matso aloitti tanssiopintonsa vuonna 1941 Liisi Hallaksen lapsibaletissa ja voitti parhaan tanssijan palkinnon v 1948 Suomen Tanssitaiteilijain liiton kilpailuissa. Hän jatkoi opintojaan Kari Karnakosken ja Elsa Sylvestersonin balettikouluissa Helsingissä sekä lukuisilla opintomatkoillaan ulkomaille.

Balettikoulu Ruth Matso toimi Tampereella 1957-82. Sen jälkeen hän keskittyi koreografiseen työskentelyyn. Hänen koreografioitaan esitti mm Tanssiteatteri Mobita. Lisäksi hän teki koreografioita kymmeniin suomalaisiin teattereihin.

Ruth Matso palkittiin Pro Finlandia-mitalilla v 1985 ja hän sai valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen.

Ruth Matson töille olivat tyypillisiä koreografisesti selkeät muodot sekä musiikin ja liikkeen tarkka analysointi. Hän oli koreografina pedantti. Hän työskenteli ”säveltäjänomaisesti” kirjoittaen haluamansa liikkeet tarkasti ylös. Matsolle musiikki oli olennainen osa tanssia. Hän käytti teoksissaan usein suomalaisten nykysäveltäjien musiikkia. Hän teki usein yhteistyötä puolisonsa, säveltäjä Usko Meriläisen kanssa. Näin syntyi yliopiston näyttelijäkurssille teos Alasin 1976 sekä Tanssiteatteri Mobitalle teokset Collage 1972, Psykhe 1973, Ympyrä 1974, Kevät ja äänetön kevät 1975, Kaamos ja yötön yö 1978, Virta 1979, Kaksi elektronista kuvaa ja Ku-gu-ku 1980, Suden vuosi 1982, Oratorio Picassolle ja kolmelle tanssijalle 1984, Pidetään pitkiä pitoja 1985 ja Rakkautta 1990.

Saari, Minna. Déjá-vu, Tansseja menneiltä vuosilta. Tanssiteatteri Mobita 25 vuotta 1997
Saari, Minna. Tanssiva tehdaskaupunki, yli vuosisat taidetanssia Tampereella

Tanssitaiteilija Liisi Hallas 1901-1984
Tanssiteatteri Polar

Tarja Kankainen

Muita julkaisuja aiheesta (jos löytyy):
Tampereen Teatterimuseo