Tanssiteatteri Polar

Drama maskit duotone 1000px
11.01.2022
Tanssitaide

Tanssiteatteri Polarin avajaiset kutsuvieraille pidettiin 9.4.1976. Se sai kaupungilta pienen teatterin Frenckellin tehdasrakennuksesta entisestä TV-studiosta pari vuotta myöhemmin. Teatterin puheenjohtajana toimi kansanedustaja Riitta Järvisalo-Kanerva ja varapuheenjohtajana professori Olavi Borg. Taiteellisena johtajana toimi balettimestari Ritva Kasurinen. Se oli jatkumo Tampereen Teattereiden Liikunta-ja Balettikoululle, joka lakkautettiin ja sen kalusto ja harjoitushuone Papinkatu 9:stä luovutettiin Tanssiteatteri Polarin tanssikoululle.

Pirjo Pentikäinen ja Antti Honkanen olivat opiskelleet vuoden Leningradin Koreografiakoulussa ja Matti Alenius oli kiinnitettynä Suomen kansallisoopperan balettiin. Tuulia Väänästä lukuun ottamatta kaikki Polarin tanssijat olivat suorittaneet Tampereen Teattereiden Liikunta- ja Balettikoulun 4-vuotisen ammattitanssijakoulutuksen teatteritanssijoille. Kurssin pääaine oli klassinen baletti ja sitä opetti Ritva Kasurinen. 1-4 viikon mittaisten kesäkurssien opettajina vierailivat mm. Jekaterina Majahovskaja, Natalia Konjus ja Marianne Bogoljubskaja Moskovasta sekä Olga Klimovitz ja Sinaida Petrovskaja leningradista. Opetusohjelmaan sisältyi myös kartakteritanssi, opettajina Ritva Kasurinen ja Reima Nikkinen, Pirjo Viitasen moderni tanssi, Jyrki Nousiaisen näyttämöakrobatia sekä kapellimestari Juhani Raiskisen rytmiikka ja musiikin alkeet.

Aluksi kiinnitettiin tanssijaksi Matti Alenius Suomen Kansallisoopperasta ja harjoittelijatanssijoiksi Pia Jansson, Pirjo Pentikäinen, Marketta Kaila ja Antti Honkanen. Neljä viimeksi mainittua kiinnitettiin vuoden 1978 syksyllä tanssijoiksi samalla kun iltapalkkalaisiksi otettiin Tuulia Väänänen ja Kari Nikkilä. Polarin kokopäiväisenä myyntisihteerinä toimi merkonomi Tuula Rantanen. Avajaisissa tanssijat esittivät suomalaisen kansantanssin pohjalta Ritva Kasurisen koreografioiman Hypyt, musiikkina Matti ja Pirjo Bergströmin sovittamia suomalaisia kansanlauluja.

Teatterin katsomoon mahtui yli sata henkeä ja näytöksiä annettiin kaksi kertaa viikossa. Tanssiteatteri Polarin tanssijat esiintyivät ensimmäisen kerran julkisesti Tampereen Oopperassa, Igor Stravinskin säveltämässä Sotilaan tarinassa, jonka ohjasi Ossi Räikkä. Aamulehden musiikkikriitikko Matti Hakala kirjoitti muun muassa: ”Esitystä elävöitti mainiosti Tanssiteatteri Polarin tanssipari Pia Jansson ja Matti Alenius koreografian ollessa Ritva Kasurisen laadukasta työtä.”

Toisessa yhteistyössä Tampereen Oopperan kanssa Tanssiteatteri Polarin tanssijat esiintyivät Eila Lappalaisen ohjaamassa Werner Egkin oopperassa Reviisori, josta Raimo Koivisto kirjoitti:
”Kokonaisuutta täydensivät Ritva Kasurisen tanssit, joissa esiintyivät Matti Alenius, Pia Jansson ja Pirjo Pentikäinen Tanssiteatteri Polarista. Koreografia oli selkeästi mutoiltu ja hyvin tehtävänsä täyttävä.”
TTT:ssä pidetyssä Kansalaisjuhlassa katsojien joukossa oli myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen.

Kaupunkilaiset olivat hyvin tyytyväisiä siihen, että tänne oli saatu oma tanssiteatteri parinkymmenen vuoden uurastuksen jälkeen. Ryhmän tanssijat Pirjo Pentikäinen ja Antti Honkanen saivat tilaisuuden opiskella myös Leningradissa kuuluisien opettajien alaisuudessa.
Vuosien aikana ohjelmistossa olivat suositut pienoisbaletit Lapponia, Harjoitelmia aiheesta Sinuhe, Egyptiläinen, Tampereen 200-vuotisjuhla-aiheinen tanssiteos, Hypyt – suomalaisen kansantanssin tapaan. Niiden koreografiat oli luonut Ritva Kasurinen, joka oli myös kirjoittanut ja ohjannut ne, sekä tanssisadut Kettu ja kapsäkki ja Myyrä ja hänen ystävänsä.

Lisäksi esitettiin Suomen Kansallisoopperan vierailevan koreografin, Elsa Sylvesterssonin, tekemää pienoisbalettia Apollo ja hänen muusansa sekä Sofian musiikkiteatterin vierailevan koreografin, Dimo Dimitrov-Wrubellin El Amor brujo ja tanssiteos Arkipäivän huumaa, jonka koreografian olivat luoneet omat tanssijat Matti Alenius ja Antti Honkanen. Lisäksi esitettiin Révérence – osia tunnetuista baleteista, Kansantansseja eri maista ja Jazz- ja modernin tanssin numeroita.

Varsinainen näytöstoiminta aloitettiin 20.3.1977 Tampereella. Aluksi esiinnyttiin kunkin tilaajan osoittamassa paikassa, mm. Tampereen Teatterikesässä, Helsingin juhlaviikoilla, Kuopio Tanssii ja Soi-festivaaleilla sekä eri kaupungeissa ympäri maata. Näytäntöjä annettiin yhteistyössä Tampereen Oopperan, Kuopion, Kotkan ja Jyväskylän kaupunginorkestereiden kanssa. Ulkomailla esiinnyttiin DDR:ssä, Dresdenin Palucca-Schulessa. TV 2:n toimesta nauhoitettiin mm. pienoisbaletti Lapponia ja tanssisatu Kettu ja kapsäkki.

Opintomatkoja tehtiin Leningradin Koreografiakouluun, Tukholman Balettiakatemiaan, Kööpenhaminan kansainväliseen balettiseminaariin sekä Dresdenin Palucca-Schuleen DDR:n kulttuuriministeriön myöntämän apurahan turvin. Klassisen baletin vierailevia opettajia tuli mm. Matti Tikkanen Suomen Kansallisoopperasta ja Dimo Dimitrov-Wrubell Sofian Musiikkiteatterista. Tanssilajien kirjoon liittyi modernia tanssia opettanut Hans Zyllig Essenistä.

Tanssiteatteri Polarilla oli oma 200 oppilaan koulu, jonka johtajana toimi alusta alkaen Ritva Kasurinen ja vuodesta 1979 alusta Matti Alenius. Opetusohjelmassa oli klassista balettia ja jazztanssia sekä erikoiskursseilla modernia tanssia ja steppiä. Alle kouluikäsille pidettiin lisäksi satuliikuntakunteja. Erkoisluokilla koulutettiin tanssijoita Tanssiteatteri Polariin. Klassista tanssia opettivat Eija Lilja ja Pia Jansson, jazztanssia Matti Alenius ja Marjo-Riitta Huovila sekä satuliikuntaa Anja Borg, Terhi Rosvall ja Arja Englund.
Toimistossa hääri myyntisihteeri, ekonomi Paula Eskola. Polar esiintyi ensimmäisen kerran Tampereella Sampolassa sunnuntaina. 20. maaliskuuta 1977. Ohjelmassa olivat Ritva Kasurisen sommittelevat tanssit Lapponia, Hypyt sekä soolosikermä Référence. Myös puvustus oli Kasurisen käsialaa. Lapponian musiikin sävelsi Einar Englund. Référencen esitystä säesti kanadalainen Bill Dyer.

Polarin jäsenet olivat juuri palanneet Leningradista lyhyeltä opintomatkalta, jonka aikana Matti Alenius harjoitteli sooloaan Koreografiakoulun poikaluokkien opettajan, Venjamin Ziminin johdolla. Zimin suositteli Aleniukselle osallistumista tällä tanssilla Varnan Kansainvälisiin balettijuhliin 1978.

Vierailevana opettajana toimi silloin bulgarialainen balettimestari Dimo Dimitrov-Wrubell Sofian musiikkiteatterista ja Burgasin Valtion Oopperasta. Hän kertoi Bulgarian seutsemän oopperatlon oopperatalon vaalivan klassisen baletin perinteitä, mutta siellä on nähtävissä myös modernien tanssiseurueitten esityksiä. Suomalainen tekniikka eroaa bulgarialaisesta ensisijaisesti luonne-eroista johtuvien ilmaisullisten maneereiden johdosta, kertoi Dimitrov-Wrubell, joka nautti Suomen kauniista valkeasta talvesta.

Syksyllä 1979 Tanssiteatteri Polariin kiinnitettiin vakituisten vahvistukseksi joukko Suomen Kansallisoopperan Balettikoulun kasvatteja, Tom Forsman, Vuokko Kuismanen, Heli Kanniainen-Forsman ja Christina Jokipii. Vierailijoina jatkoivat Pia Jansson, Matti Alenius ja Antti Honkanen vuoden loppuun. Tamperelaiset Liisi-Maarit Kanerva, Minna Haasanen, Roger Luke ja Dani Linna tanssivat myös useissa teoksissa. Ohjelmaan otettiin Tampereen 200-vuotisjuhliin liittyvä Poloneesi, joka käsitteli lapsityövoiman käyttöä Tampereen tehtaissa 1800-luvulla. Tanssikäsikirjoituksen tekivät Ritva Kasurinen ja Liisi-Maarit Kanerva. Se perustui kaupungin omien tutkijoiden ja kirjailijoiden, mm. Unto Kanervan tekstiin. Musiikin sävelsivät Matti ja Pirjo Bergström ja puvut olivat Kansallisteatterin Marjukka Larssonin käsialaa. Sen ensi-ilta oli marraskuussa ja sitä esitettiin sunnuntaisin iltapäivänäytöksinä. Marras-joulukuun vaihteessa Polar järjesti tukikonsertin, jossa esiintyi lukuisia Kansallisoopperan tanssijoita, Matti Tikkanen, Maija Hänninen, Tarja Ranta, Aku Ahjolinnan, Matti Alenius ja Antti Honkanen.

Sitten eräänä päivänä tanssijat ilmoittivat lähtevänsä muihin tehtäviin ja jättivät tanssiteatterin. Jäljelle jäävien oli paikattava heidän osansa eri koreografioissa. Lopulta Matti Alenius sai kiinnityksen Tukholman kuninkaalliseen balettiin ja Ritva muutti hänen kanssaan Ruotsiin.

Lähteet:
Kasurinen, Ritva. Norsut eivät unohda koskaan tanssia ja elämää.
Aamulehden taidesivujen kritiikit 1970-luvulta.

Ruth Matson balettikoulu
Säveltäjä Usko Meriläinen ja tanssitaiteilija Ruth Matso

Tarja Kankainen

Muita julkaisuja aiheesta (jos löytyy):
Tampereen Teatterimuseo