Tilda Vuori (1869–1922)

Tilda Vuori 1000px denoise
05.01.2022
Henkilöesittelyt • Tampereen Työväen Teatteri • Teatterijohtajat

Tampereen Työväen Teatterin johtaja 1906–1909, 1910–1917

Värjärin tytär Matilda Blom syntyi Kuopioon, Minna Canthin kaupunkiin, missä innostui teini-iässä 1880-luvulla teatterista. Kuopio oli tuolloin, eikä vähiten Canthin ansiosta, varsinainen kulttuurikeskus, joka haastoi mahtavan pääkaupungin Helsingforsinkin vireydellään. Matilda sai 18-vuotiaana kiinnityksen Suomen Kansanteatterin kiertueelle, jossa esiintyi taiteilijanimellä Tilda Raitio.

Ja näyttelijä Matildasta tuli isänsä ankarasta vastustuksesta huolimatta. Hänen suomenkielinen taiteilijanimensä Raitio liittyi toisaalta fennomaanisiin muotivirtauksiin, ja toisaalta suojeli Blomin sukua skandaalilta. Teatteri oli siitä harvinainen paikka, että siellä työskentelivät sukupuolet julkisesti yhdessä. Naisnäyttelijöihin kohdistui ennakkoluuloja ”siveettömyydestä”.

Tilda Raitio saavutti monipuolisen ammattitaidon eri kiertueryhmissä 1890-luvulla. Kolmen vuoden kihloissa olon jälkeen hän meni naimisiin ”Tampereen ensimmäisen taidemaalarin” Kaarlo Vuoren (alunperin Höllberg) kanssa vuonna 1900. Seurasi muutto Turkuun, jossa Kaarlo toimi Piirustuskoulun opettajana. Pariskunnan ainoa lapsi Veijo syntyi vuonna 1903.

Taiteilijapariskunta muutti Tampereelle, kun Kaarlo Vuoren reumatismi ja kuuroutuminen johtivat eroon Piirustuskoulusta. Turkulaislääkärin määräämä arsenikki ja juokseminen lumihangessa eivät auttaneet vaivoihin. Tilda Vuori palasi näyttämölle Tampereen Teatteriin vuonna 1905, ja seuraavana vuonna hänet valittiin ylivoimaisesti pätevimpänä hakijana Tampereen Työväen Teatterin johtajaksi, 37 vuoden ikäisenä.

Tampereen Työväen Teatterissa Tilda Vuori johti, ohjasi, koulutti näyttelijöitä ja näytteli lukuisia päärooleja (alkuvaiheessa kaikki naispääosat). Noin kymmenen vuoden johtajakauden saldo on muhkea: Tilda Vuori ohjasi 89 näytelmää, joissa teki 34 roolia. Kaarlo Vuori toimi kuolemaansa (1914) asti vaimonsa työtoverina, teatterin ”dekoraatiomestarina”, rakentaen kulisseja, maalaten fondeja ja suunnitellen pukuja. Hän, taitava valokuvaaja, hämmästytti ja ihastutti yleisöjä myös heijastekuvillaan, mikä oli ennen näkemätöntä tekniikkaa.

Tilda Vuoren toiminta nosti alkuvaiheissaan kompastelleen Työväen Teatterin toiminnan uudelle taiteelliselle tasolle. Johtaja Vuoren panostus harrastajanäyttelijöiden kouluttamiseen tuotti näkyviä tuloksia.

”Tolstoistiksi” tunnustautunut Tilda Vuori satsasi taiteelliseen ohjelmistoon ja uskoi Leo Tolstoin hengessä pasifismiin, erilaisten yhteiskunnan luokkien rauhanomaiseen rinnakkaiseloon ja ristiriitojen vähittäiseen häivyttämiseen. Tämä linjaus ei miellyttänyt kaikkia Tampereen työväenyhdistyksen johtokunnassa, jossa kaivattiin lisää aatetta ja vähemmän taidetta ”köyhälistön taidelaitokseen”.

Kansan Lehden päätoimittajan Kaapo Murroksen johtamat politrukit savustivat Tilda Vuoren ulos teatterista keväällä 1909. Kaapo Murros johti itse teatteria syyskauden 1909 rysäyttäen taiteelliseen ja kaupalliseen haaksirikkoon. Tilda Vuorta pyydettiin takaisin johtajaksi tammikuussa 1910 ja hän tuli.

Erityisesti yhteistyö kirjailija Johannes Linnankosken kanssa tuotti Tilda Vuorelle ja Tampereen Työväen Teatterille merkittäviä, valtakunnallisesti huomioituja voittoja: Ikuinen taistelu, Simson ja Delila, Laulu tulipunaisesta kukasta.

Vuonna 1917 ensimmäisen maailmansodan köyhdyttämä polarisoitunut suomalainen yhteiskunta repesi kahteen leiriin, ja kärjistynyt poliittinen tilanne kuohui myösTampereella, 45 000 asukkaan duunarikaupungissa. Tilda Vuori joutui väistymään Tampereen Työväen Teatterin johdosta ja hänen tilalleen valittiin avoimen poliittinen Aarne Orjatsalo.

Tilda Vuori, pystyvä teatteri-ihminen joka solultaan, työskenteli kuolemaansa asti teattereissa ehtien johtaa vielä Turun, Kuopion ja Kotkan teattereita. Hän kuoli vuonna 1922 kilpirauhasen liikatoiminnasta aiheutuvaan struumaan, joka oli vaivannut häntä jo kymmenen vuoden ajan.

Tilda Vuoren mittava, laadukas ja monipuolinen ura teatteritaiteen parissa ja miesvaltaisella johtaja-alalla on ihmeellistä kyllä painunut unohdukseen. Syitä voi vain arvuutella. Lisää tutkimusta ja huomiota Tildalle!

TUTUSTU MYÖS:
Salla Heikkisen Tilda Vuoresta tekemä Pro gradu -tutkielma.

 

Teuvo Puro (1884–1956)
Aarne Orjatsalo (1883–1941)

Juha Hurme

Muita julkaisuja aiheesta (jos löytyy):
Tampereen Teatterimuseo