Aarne Orjatsalo (1883–1941)

Aarne Orjatsalo 1000px denoise
05.01.2022
Henkilöesittelyt • Tampereen Teatteri • Tampereen Työväen Teatteri • Teatterijohtajat

Tampereen Teatterin johtaja 1906
Tampereen Työväen Teatterin johtaja 1917

Aarne Alarik Riddelin oli syntyjään Pohjois-Pohjanmaalta, Simosta, ja tämä ylimetsänhoitajan poika eli täysin poikkeuksellisen, eriskummallisen, skandaalinkäryisen ja sensaatiomaisen elämän. Riddelin pani vanhempiensa harmiksi oppikoulun poikki 17-vuotiaana ja karkasi näyttelijäksi. Suomen Kansallisteatterista hän joutui eroamaan 1904 epäiltynä kollegansa turkin varastamisesta. Syynä saattoi olla myös sosiaalidemokraattisen puolueen jäsenyys. 

Uusi työpaikka löytyi Tampereen Teatterista, jonka johtajaksi hän nousi hetkeksi keväällä 1906. Suhde näyttelijäharjoittelijaan, sittemmin kirjailijaan, Ain’Elisabeth Pennaseen aiheutti kuitenkin skandaalin ja potkut johtajan virasta.  Riddelinin ja Pennasen lapsi, yksinhuoltajaäitinsä kasvattama Jarno Pennanen varttui merkittäväksi kirjailijaksi, ja hänen ja kirjailija Anja Vammelvuon poika, teatteriohjaaja ja kirjailija Jotaarkka Pennanen on muun muassa kunnostautunut erikoisen isoisänsä elämän dokumentoijana.

Ylimetsänhoitaja Alaric Riddelin suomensi vuoden 1906 nimensuomennushuumassa Riddelinin Ritarsaloksi. Näyttelijäpoika Aarne vastasi parin vuoden viiveellä suomentaen nimensä Orjatsaloksi. Syiksi on arveltu kapinaa isää vastaan, kapinaa Venäjän sortovaltaa vastaan tai vasemmistosympatioita. Ehkä kaikkia näitä.

Aarne Orjatsalo vaikuttaa olleen jokseenkin jyrkkä ja tuittupäinen persoona sekä työpaikoillaan eri teattereissa, omilla kiertueillaan ja siviilissä. Toisaalta näyttävällä, lähes kaksimetrisellä korstolla on myös kiistattomia saavutuksia erinomaisena näyttelijänä. Arvostelija kehaisi Aarne Riddeliniä Hamletina vuonna 1906 voimasta ja tunteesta, mutta mainitsee häiritsevänä varjopuolena ”jonkinlaisen hillittömyyden voiman käytössä”.

Tampereen Teatterin lisäksi Orjatsalo näytteli 1910-luvulla Kansan Näyttämöllä, Kansallisteatterissa, omilla kiertueillaan ja Tampereen Työväen Teatterissa, jonka johtajaksi hänet valittiin keväällä 1917. Hän kirjoitteli myös työväenlehtiin, suomensi näytelmiä ja oli perustamassa Työväen Näyttämöiden liittoa 1917.

Sisällissota katkaisi TTT:n toiminnan tammikuussa 1918 ja Orjatsalo liittyi punakaartiin. Sodan loppuvaiheessa hän onnistui tavalla tai toisella pakenemaan Tampereelta ja Suomesta Venäjälle, jossa hän hakeutui englantilaisten johtamaan Muurmannin legioonaan, kohosi luutnantiksi ja hoiti itsensä Lontooseen, missä kieltä opiskeltuaan menestyi isoilla näyttämöillä Alaric Arneen nimellä. Matka jatkui vuonna 1923 Kanadan kautta Yhdysvaltoihin, missä Orjatsalo elätti itseään sekalaisilla töillä, mutta myös näyttelijänä sekä amerikkalaisissa että suomalaissiirtolaisten teattereissa.

Orjatsalo palasi helmikuussa 1929 pariksi vuodeksi Suomeen ja näytteli hyvällä menestyksellä työväenteattereissa Tampereella, Helsingissä ja Porissa, mutta hänen esityksensä joutuivat oikeisto-Suomessa useamman kerran suoranaisten sabotaasien kohteiksi.

Aarne Orjatsalo katsoi parhaaksi palata Yhdysvaltoihin vuonna 1931, missä ei ilmeisesti enää juuri tehnyt teatterityötä, vaan elätti itseään Aleksei Volkoff -nimisenä muun muassa kokkina, hovimestarina ja taksinkuljettajana. Hän kuoli keuhkosyöpään newyorkilaisessa varattomien sairaalassa vuodenvaihteessa 1940-1941.

Tilda Vuori (1869–1922)

Juha Hurme

Muita julkaisuja aiheesta (jos löytyy):
Tampereen Teatterimuseo
Evästeinfo
Tampereen Teatterimuseo

Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka internet-selain tallentaa käyttäjän laitteelle tämän tekemän sivustovierailun yhteydessä. Evästeitä tallennetaan ainoastaan niiltä sivustoilta, joita olet käynyt katsomassa. Evästeet eivät vahingoita käyttäjän päätelaitetta tai tiedostoja, eikä niitä voi käyttää haittaohjelmien levittämiseen. Käyttäjän henkilötietoja ei voida tunnistaa pelkkien evästeiden avulla.

Evästeet vaikuttavat positiivisesti mm. käyttäjäystävällisyyteen, sillä niiden avulla valitsemasi sivusto avautuu jatkossa nopeammin vrt. ensimmäinen vierailukerta. Evästeet jakautuvat alaryhmiin: pakolliset evästeet, toiminnalliset evästeet, tuotekehitys ja liiketoiminnan raportointi, mainonnan raportointi ja mainonnan kohdentaminen. Pakollisia evästeitä ei voi estää. Ne liittyvät tietoturvaan ja sivuston teknisen toiminnan mahdollistamiseen.

Pakolliset

Ilman näitä sivuston tekniseen toimintaan voi tulla ongelmia.

Kolmannet osapuolet

Sivustoilla mahdollisesti olevat sosiaalisten medioiden tai videopalveluiden upotukset sekä sosiaalisten medioiden jako- ja tykkäystoiminnot saattavat kerätä käyttäjistä tietoja esim. sisällön suosittelemiseksi. Kyseistä tietoa voidaan yhdistää muihin toisaalta kerättyihin tietoihin. Google Analyticsin tuottamat evästeet seuraavat verkkosivuston vierailumääriä ja sivuston yleistä käyttöä.