Tämä haastattelu on tehty vuonna 2009, jolloin Haiharan nukketeatteri täytti 40 vuotta. Anneli Kuronen kuoli vuonna 2016.
Lajissaan Suomen vanhin, Haiharan nukketeatteri, on tarjonnut lapsille ja aikuisille elämyksiä jo vuodesta 1969. Kartanon omistaja Gunvor Ekroosin ideoima teatteri sai vetäjäkseen Anneli Kurosen, ja vanhasta kanalasta kehkeytyi oivallinen esityspaikka. Ensimmäinen näytelmä oli rakastettu klassikko Prinsessa Ruusunen.
Haiharan kartanon rouva Gunvor Ekroos oli kiinnostunut nukeista ja puvuista. Niinpä hän perusti museon ja teetti talliin ison remontin. Vanha kanala jäi tyhjäksi ja Ekroos keksi, että sinne voisi saada nukketeatterin. Hän soitti ystävälleen Anneli Kuroselle ja pyysi perustamaan nukketeatterin.
– Tulin alalle aivan pystymetsästä, sain valmiin teatterin avaimet käteen -periaatteella. Olin tosin tehnyt paljon niin sanottuja design-nukkeja, mutta teatteria en koskaan. Koulutin itseäni ja kävin opintomatkoilla kaikissa pohjoismaissa, Tsekkoslovakiassa ja Unkarissa Tampereen kaupungin ja valtion teatteritaiteen apurahojen turvin. Ensimmäinen esitys oli Grimmin satu Prinsessa Ruusunen, ja esitimme sen Matias Ikävalkon kanssa kahdestaan. Meidät kutsuttiin heti vuonna 1970 Tampereen Teatterikesään, ja saimme kiitosta erityisesti visuaalisuudesta, kertoo Anneli Kuronen.
Nukketeatteri saavutti suuren suosion.
– Esityksiä tultiin katsomaan linja-autolasteittain, ja paljon myös kiersimme maakunnassa. Lapsille ei 70 -luvun alussa ollut kovin paljon kulttuuritarjontaa. Siihen aikaan oli niin sanottua osallistuvaa teatteria. Itse olen aina luottanut tarinaan ja teatterin lumovoimaan.
– Vaikka meillä ei ollut paljon rahaa, yksinkertaisilla keinoilla saimme vanhat sadut elämään. Kerran huomasin, että meiltä puuttui sermi ja vetäisin verhot alas ikkunoista. Mielikuvitusta piti käyttää.
– Kolme porsasta ja Myyrän housut olivat suosittuja samoin Jaakko ja pavunvarsi, jossa oli mukana Reijo Paukku. Kukon ja kanan saunamatkan teimme Tampereen Pikkuteatteriin, ja kävimme esittämässä sitä Helsingin juhlaviikoillakin. Jo 70- luvulla esityksiä tehtiin myös kirkkoihin, muun muassa pääsiäisen kärsimysnäytelmä ja joulunäytelmä.
Haiharan nukketeatteri on tehnyt esityksiä myös aikuisille. Gogolin Päällystakki hurmasi katsojat samoin kuin Don Perlimplinin ja Belisan puutarharakkaus ja aiemmin Iso Klaus ja Pikku Klaus.
Alkuaikoina Anneli Kuronen teki näytelmiin käsikirjoitukset, lavastukset, nuket ja puvut sekä ohjasi. Koulutukseltaan hän on lastenhoitaja ja tehnyt varsinaisen päivätyönsä lasten päiväkodeissa.
– Suuri apu nukketeatterin tekemisessä on ollut Riihimäen askarteluopiston käymisellä, kiittelee Anneli.
Vuonna 1999 Anneli Kuronen luovutti Haiharan nukketeatterin vetovastuun Terhi Viljaselle. Juhlallisessa tilaisuudessa hän otti päästään kukkakranssin ja asetteli sen jatkajan kutreille. Terhin kaulaan hän pujotti aidon helminauhan, jonka oli aikoinaan saanut Gunvor Ekroosilta.
Terhi Viljanen tuli mukaan Haiharaan kun hän kuuli, että Kalevalan esitykseen kaivattiin naista. Myöhemmin hän on kouluttanut itseään muun muassa Turun Taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa ja vastaa nyt ohjauksesta, dramatisoinneista ja näyttelemisestä. Ennen esitystä hän ehtii vielä myymään lippujakin.
Anneli Kuronen piti vuosia Haiharan kartanon väentuvassa kesäkahviota, jonka tuotto meni nukketeatterin hyväksi. Aamuvarhain hän tuli ainakin leipomaan tuoreita pullia – kukaan ei yhtä hyviä osannut tehdäkään. Tarjolla oli aina myös kartanon emännän, Gunvor Ekroosin, resepteillä tehtyjä herkkuja. Varsinaisen näyttelemisen nukketeatterialan uranuurtaja oli jättänyt, mutta toimi mukana tärkeänä taustalla.
————
Tämä artikkeli (lisäkuvineen) löytyy myös EINO-lehden numerosta 1/23, jonka sähköisen version voi ladata TÄSTÄ.
