Tamperelaisilla näyttelijöillä, etenkin Työväen Teatterin, on ollut jo tv-toiminnan alkuajoista läheinen suhde tuohon välineeseen.
Ajan oloon on suhde senkun lujittunut huolimatta Eino Salmelaisen ankaristakin jyrähtelyistä mitä tuli näyttelijöiden tv:ssä ja radiossa keikkailuun.
Lastenteatteri on ollut Tampereella ehkä muuta Suomea enemmän esillä, oikeastaan jo Aurora Aspegrénin ajoista 1800-luvulta lähtien. Tähän ovat vaikuttaneet myös erityisesti Tampereella määrätietoisesti järjestetyt koululaisnäytännöt. Tammerkosken kaupungissa on todella panostettu lastenteatteriin, perustettiinpa 1985 Esko Raipian ja Tapio Parkkisen toimesta uraauurtava lastenteatterikin, Teatteri 2000.
Tätä taustaa vasten tuntuikin luontevalta , että kaksi Tampereen Työväen Teatterin vuonna 1930 syntynyttä näyttelijää, Raili Veivo ja Veijo Pasanen, tulivat maankuuluiksi ja tavattoman suosituiksi lapsille suunnatussa Pelle Hermanni tv-ohjelmassa, jossa Pasanen esitti pelleä, Veivo Äitiliiniä. Simo Ojasen käsikirjoittamaa sarjaa esitettiin vuosina 1978-1988 peräti 80 jaksoa. Tammikuussa 1985 Työväen Teatterin uuden upean talon ”testinäytelmänä” ennen varsinaisia avajaisia esitettiin Pelle Hermannin ryöstö, ohjaajina Veijo Pasanen ja Vili Auvinen.
Äitiliini Raili Veivo, joka ei yksityiselämässään tullut äidiksi, saavutti näyttämöllä eräitä suurimpia voittojaan erityisen äidillisissä osissa kuten Lassilan Mimmi Paavaliinana ja Brechtin Äiti Pelottomana. (Allekirjoittanut muistaa vielä lämpimästi, miten Raili Veivo keväällä 1963 esitti minun, tuolloin 8-vuotiaan, äitiä Pohjantähden torppari Laurilan häätökohtauksessa Hämeenlinnan Kaupunginteatterissa. Sitä kävi katsomassa presidentti Kekkonenkin, joka sitten Tampereen Työväen Teatterin 75-juhlassa 1976 tanssi Raili Veivon kanssa.)
Klovnin hahmoihin on usein aavisteltu kätkeytyvän salattua tragiikkaa,ajateltakoon vaikka kuulua Pajatson aariaa. Myös Pasasen jo 57-vuoden iässä yllättävään sairaskohtaukseen päättyneeseen elämään liittyi tragiikkaa ja vaikeuksia, joiden vakavuutta monet hänen iloisen ilveilijänmaskinsa alta tuskin saattoivat arvata. Vain pari päivää ennen Pasasen kuolemaa 17.2. 1988 oli nauhoitettu tavallista vakavamman tuntuinen Pelle Hermannin jakso, jossa Hermanni ja Äitiliini keskustelivat kuolemasta. Raili Veivolle tuli aika lähteä 11.2. 1993.
Mitäpä johtuukaan mieleen siitä, että Pelle Hermannin suuret ja erikoiset kengät tulivat korostetusti esille? No ensiksikin se, että ainakin pari suurimmista näyttelijänvoitoistaan Pasanen saavutti suutarin osassa (Kalevi Kalemaan Suutari Salinin perintö, Jalmari Finnen Suutarin tyttäret.) Toisekseen se, että lapsena Pohjois-Savon Muuruvedellä Pasasella ei ollut omia kenkiä, vaan hän pääsi ulos vasta, kun vanhempi veli palasi koulusta ja luovutti kengät kahdeksanlapsisen köyhän perheen nuorimmalle.
————
Tämä artikkeli löytyy myös EINO-lehden numerosta 1/23, jonka sähköisen version voi ladata TÄSTÄ.
