Liisi Hallas oli kotoisin Helsingistä. Hänen haaveenaan oli lapsena tulla lääkäriksi tai tutkijaksi. Kerran hän sattui käymään taiteilijaravintola Brondinin keittiössä hakemassa kahvia. Silloin pihalta kantautui posetiivin soittoa. Se tempasi hänet vastustamattomasti mukaansa ottamaan muutamia tanssiaskeleita. Vieressä ollut ravintolan tunnettu tarjoilijatar, Brondan Iines, ajatteli heti, että tyttö oli pantava tanssikouluun.
Vuonna 1916 Liisi Hallas pääsi vapaaoppilaaksi juuri perustettuun Rafael Pengerin johtamaan Helsingin Tanssiopistoon, jossa hän opiskeli klassista balettia kuuluisien venäläisemigranttien opastuksella. Nämä olivat Venäjän vallankumousta paenneita tanssitaiteilijoita. Liisin ensimmäisiä opettajia olivat Pietarin keisarillisen Marinski-teatterin ballerinat, kenraalitar Suvorova ja Ljubov Jegorova. Kiitos Venäjän vallankumouksen, sodan melskeistä paenneet keisarillisen teatterin taiteilijat pysähtyivät Helsinkiin muutamaksi vuodeksi ennen kuin jatkoivat matkaansa muualle Eurooppaan. Liisin opettajat perustivat myöhemmin Pariisiin omat balettikoulunsa. Hän sai parhaan klassisen baletin koulutuksen maassamme.
Liisi sai karakteritanssin opetusta kuuluisalta Boris Strukovilta. Hän muisteli myöhemmin kiitollisena vanhoja ankaria opettajiaan. Hän jatkoi vielä tanssiopintojaan Elo Kuosmasen johdolla, jonka oppilasnäytteissä tuleva tanssijatar esiintyi julkisesti ensimmäisen kerran vuonna 1921. Liisi tanssi Waldteufelin Polkan ja Durandin Valssin Suomalaisessa Oopperassa. Vuonna 1922 Edward Fazer perusti Suomalaisen Oopperan yhteyteen oman baletin. Balettimestariksi valittiin George Gé, joka pysyi toimessaan kymmenen vuotta. Tanssijat valittiin Helsingin Tanssiopistosta sekä Toivo Niskasen ja Elo Kuosmasen kouluista. Liisi Hallas kiinnitettiin Oopperan Balettiin, jossa hän kohosi balettikuorosta soolotanssijaksi. Häntä pidettiin aikanaan yhtenä oopperan parhaimmista karakteritanssijoista. Pariisissa opiskellessaan hän hioi tyyliään Olga Preobrazenskajan johdolla sekä lisäksi espanjalaisia tansseja Dolores Morenan kanssa. Räiskyvän temperamenttinsa ansiosta hän sai mainetta varsinkin slaavilaisissa ja espanjalaisissa tansseissa, joissa hän jatkoi venäläisen baletin traditioita. Liisi Hallas tanssi Oopperan baletin ensimmäisessä produktiossa Joutsenlampi vuonna 1922. Hän tanssi siellä yli kahden vuosikymmenen ajan ja toimi myös balettimestari Gén apulaisopettajana.
Tampere oli hänelle tuttu baletin solistien kiertueilla ja lisäksi hän oli jo tehnyt koreografioita mm Tampereen Teatteriin. Hän saapui Tampereelle 1939 sotaa pakoon ja pääsi työhön Lokomon piirustuskonttoriin. Verna Pahlman, joka piti voimistelukoulua Lottalassa, kokosi viiden tytön ryhmän, jolle Liisi Hallas alkoi pitää balettitunteja. Vuonna 1941 Hallas aloitti oman koulunsa Tampereella. Tampeeeen tanssitaiteen nousu oli valtavaa, kun Liisi Hallas ja Ester Naparstok kasvattivat kouluissaan uuden tanssi- ja tanssin katsojasukupolven. He härjestivät tanssinäytöksiä saivat päkaupungin aroistetut kriitikot tulemaan Tampereelle ihmettelemään kaupungin tanssin kehitystä. Heidän oppilaansa osalistuivat Tanssitaiteilijain Liiton järjestämiin yhteisnäytöksiin sekä koreografia- ja tanssikilpailuihin. Sekä Liisi Hallas että Ester Naparstok perustivat oman tanssiryhmänsä, Liisi Hallaksen lapsibaletin ja Naparstok-ryhmän. He toimivat aktiivisesti Tampereen teattereiden koreografeina ja heidän oppilaansa toimivat avustajina teattereissa. He kasvattivat kaupunkiin uuden tanssinopettajasukupolven. Liisi Hallaksen koulusta valitsivat tanssin elämänurakseen Ruth Matso, Ritva Järvi, Birgitta Kiviniemi, Marjatta Pasanen ja Anneli Suova. Naparstokin koulusta puolestaan hänen uraansa jatkoivat Elwa Molin ja Virva Kabanov, o.s. Lahtinen. Heitä riitti myös muualle Suomeen ja ulkomaillekin, mm Aurinkobaletin Riitta Lehmussaari oli Liisi Hallaksen oppilas.
Lähteet:
Saari, Minna. Tanssiva tehdaskaupunki
