Maija-Leena Raipia aloitti tanssimisen jo lapsena
Kulttuuri tuli Maija-Leena Raipialle, tyttönimeltään Stenberg, tutuksi jo varhain. – Äiti vei meitä lapsia teatteriin, isä elokuviin. Isä ohjasi minut myös tanssin pariin, ja pääsin Liisi Hallaksen Balettikouluun. Sunnuntaisin kävimme koko perhe usein ulkona syömässä Tuotannon ravintolassa, muistelee Raipia lapsuuttaan.
Teos “Tanssiva tehdaskaupunki” kertoo muun muassa Eino Salmelaisen kiinnostuksesta tanssiin.
Salmelainen oli hyvin kiinnostunut tanssista ja päätti, että teatteri järjestäisi vuosittain balettinäytännön. Avarakatseinen johtaja sai pian huomata luovivansa kahden voimakkaan tanssinopettajan, Liisi Hallaksen ja Ester Naparstokin, välissä.
Tanssiteatteri Polarin avajaiset kutsuvieraille pidettiin 9.4.1976.
Se sai kaupungilta pienen teatterin Frenckellin tehdasrakennuksesta entisestä TV-studiosta pari vuotta myöhemmin. Teatterin puheenjohtajana toimi kansanedustaja Riitta Järvisalo-Kanerva ja varapuheenjohtajana professori Olavi Borg. Se oli jatkumo Tampereen Teattereiden Liikunta-ja Balettikoululle, joka lakkautettiin ja sen kalusto ja harjoitushuone Papinkatu 9:stä luovutettiin Tanssiteatteri Polarin tanssikoululle.
Ruth Matso oli ensimmäinen Liisi Hallaksen oppilaista, joka perusti tanssikoulun.
Se aloitti toimintansa 1957. Matso oli aloittanut tanssimisen 4-vuotiaana Ida Tähtisen baletti koulussa. Jo seuraavana vuonna hän tanssi Tampereen joulusatunäytelmässä Matka joulutähden luo. Intohimo lajiin syttyi varsinaisesti Liisi Hallaksen balettikoulussa, jossa hän opiskeli 1941-53. Hän oli aikansa valovoimaisimpia tanssijoita ja sai yleensä tanssittavakseen temperamenttiset roolit.
Liisi Hallas oli kotoisin Helsingistä.
Hänen haaveenaan oli lapsena tulla lääkäriksi tai tutkijaksi. Kerran hän sattui käymään taiteilijaravintola Brondinin keittiössä hakemassa kahvia. Silloin pihalta kantautui posetiivin soittoa. Se tempasi hänet vastustamattomasti mukaansa ottamaan muutamia tanssiaskeleita. Vieressä ollut ravintolan tunnettu tarjoilijatar, Brondan Iines, ajatteli heti, että tyttö oli pantava tanssikouluun.
Vapaata tanssia edustanut Ester Naparstok oli syntyään tamperelaisen kauppiasperheen tytär.
Isä oli venäjänjuutalainen turkiskauppias ja äiti riikinruotsalaista sukua. Perheen kotikieli oli ruotsi. Hän oli jo lapsena kiinnostunut tanssista, mutta Tampereella sai opetusta siihen aikaan vain salonkitansseissa, joita opetti Henry Karlsson. Hän aloitti vapaan tanssin opinnot 1910- luvulla Anna Behlen Jaques-Dalcroze- koulussa Tukholmassa.
